h1

metamorphosis

marraskuu 26, 2007

Siitä on varmaankin suurinpiirtein tasan noin vuosi kun tajusin, että kaikki ei ole ok. Tajusin, että työtilanteessani on tapahduttava radikaali muutos, muuten en vain jaksa.

Sitten sitä muutosta on työstetty ja väännetty ja dokumentoitu tähän blogiin. Ja kaikki on mennyt hämmästyttävän hyvin.En vain oikein tiedä miten tästä jatkaisin näin blogimuodossa kun muutos on jo tapahtunut.

Tällaisena tämä ei oikein ole yritysblogi ja päiväkirjablogi minulla on jo.

Muistatteko sen 80-luvun renkutuksen: Video killed the radio-star?? Se tuli mieleeni kun mietin tätä kirjoitusta. Nimittäin siirrän/muutan/laajennan tämän blogin funktiot Facebookiin.

Kiitän lukijoita ja osallistujia: teidän kannustuksenne kanssa on ollut turvallista ja mukavaa kulkea miltei vuosi!Jatkan yhä Mediksessä.kuva-35.jpgJa jos yritykseni taival tästä eteenpäin kiinnostaa olette tervetulleita Facebookin RAUTASILTA-ryhmän jäseniksi.(vaatii kirjautumisen) Siellä toimintoja kehitellään ja laajennellaan yhteisömuodossa. Tämä blogi ei enää päivity.

h1

yhä hyvä

marraskuu 20, 2007

Vähän koko ajan olen miettinyt, että liian hyvin menee, kyllä tämä kohta muuttuu ahdistukseksi, tämä on vain kuherruskuukautta, sattumalta olen pärjännyt, tiedättehän.Mutta: tuloni eivät ole laskeneet senttiäkään, ehkä jopa nousseet. (mutta sitä nyt on hieman vaikea laskea vielä.) Tyytyväisyystaso on noussut 200%. Minulla on hengähdys- ja funtsimistaukoja. Tunnen olevani hyvä. Perhana vie, voi tää olla pysyvääkin. Enhän ole untuvikko.  (Mitähän muuten nuo answer-linkit on tuossa editorissa?)

h1

yrittäjyyden sadas päivä

marraskuu 10, 2007

Nää nyt kasaantuu, duunit. Maanantaina opetan ja teen ekan pikkutilauksen Ylelle, sitten opetan Rovalassa sitten opetan kesäyliopistossa sitten taas Rovalassa. Tänäänkin olin paneelikeskustelussa ja eilen kirjoitin (viimein) kaksi rästissä ollutta juttua.

Sitten olen käynyt yhdessä mainostoimistossa yhdessä palaverissä, joka poikii jotain jos poikii. Tämä blogi on ollut hieman tärviöllä ja tilaajat kaikkoavat dynaamisemmille foorumeille, mutta what can i say?

Euforia on tasaantumassa nyt sadantena yrittäjäpäivänä tasaiseksi hyväksi oloksi.

Tämä sopii minulle. Vaihtelu, onnistumisen huuma, sivu suun menneen diilin tuoma sisuuntuminen, uudet ihmiset, joita tapaan. Suhtautumiseni itseeni, muiden suhtautuminen minuun.

Toistelen varmaan itseäni kun sanon, että kaikille yrittäjyys ei sovi, mutta toivon, että ne joille se sopii löytävät tien yrittäjyyteen. He ovat sen ansainneet, koska tiedän miten paljon voi ahdistaa palkkatyö jos on luonne, joka ei siihen sovi.

h1

Ei paha vaan hyvä

marraskuu 5, 2007

On ollut aika kiirettä. Kävin sitten Helsingissäkin (kiitos kristiina), olen edustanut täällä Rovaniemellä ja hankkinut firmalle kulkupelin.

Huomenna kirjanpitäjän pakeille, onkin kertynyt paljon kysymistä, etenkin tuon auton kuluista. En sitten kirjanpitäjän neuvosta liisannut, vaikka ilman sitä varmastikin olisin. Olenhan juuri niin lyhytnäköinen.

Mutta firmalla pitää olla ajopeli, vaikka olenkin vähän turhamaisen tyylitietoinen sellaisen suhteen. Ja Kyllä. Ostin juuri ennen veronuudistusuutista.

Kävin subventoidun sparraajani pakeilla ennen stadinmatkaani. Täytyy sanoa, että hän kyllä aika mukavasti osasi tsempata ja niinpä haenkin tässä kohta konseptinkehittelyrahaa tai ehkä jopa demorahaa. Tai ehkä kuitenkin ensin sitä konseptinkehittelyrahaa.

Tästä jouluun olen melko työllistetty. Keväässä on paljon tyhjää. Joulunaikaan olen melkein lomalla kaksi viikkoa lämpimässä. Ei paha. Vaan hyvä.

h1

talvikäyntikortti

lokakuu 30, 2007

kayntikortti.jpghuomenna yrityssparrausta.

h1

Yliopistolaisvideosarja alkoi viimein

lokakuu 24, 2007

Tästä linkistä löytyy ensimmäinen julkaisu. Näitä pitäisi tulla noin yhdeksän vuodessa:

 Eija Timonen

Iso askel minulle, mutta myös videon ja blogien käytölle julkisyhteisöissä.

h1

haalaa, haalaa

lokakuu 18, 2007

Laahaa, laahaa, laahaa. Minusta pitäisi säätää laki, että sähköpostiin pitää vastata hetki kun sen on lukenut. Edes jotakin. Olisin itse saanut muutaman sakon sellaisen lain rikkomisesta, mutta vain muutaman.

Sähköposti on helppo lähettää ja helppo ignoroida. Sitten on tietysti näitä oikeasti niin kiireisiä ihmisiä, jotka eivät vain pysty vastaamaan kuin joskus viikon päästä. Siinä vaiheessa minä olen jo menettänyt epätoivoni, tai jotain.

Asiat ovat kyllä nyt hyvin. Opetan pari viikkoa, eli olen työllistetty. Uutta usvaa koukkuun pitäisi kuitenkin saada koko ajan tai ainakin matoa putkeen.  Pimein rospuuttoaika on tulossa! Olisi niin mukava, että silloin olisi paljon tekemistä. Isoimman referenssini julkaisu on nyt siirtynyt kohta kuukaudella. Ei hyvä minulle.
Ei tämä siltä varsinaista valitusta ole. Olen yhä erittäin onnellinen ihminen.

h1

hämmennystä

lokakuu 12, 2007

Ajattelin ensiksi kun sain kutsun facebookkiin, että se on lapsellinen ja hyödytön aikasyöppö. Mutta kuukaudessa se on laajentunut räjähdysmäisesti. Ei sen lapsellisuus ole sieltä mihinkään kadonnut, mutta nyt pidän yhtenä jopa tärkeänä osana työtäni sen päivittämisen ja ystäväpyyntöjen lähettämisen ja vastaanottamisen.

Olen saanut sitä kautta yhteyksiä ihmisiin, jotka luulin kadottaneeni iäksi ja entisiin opiskelijoihini, joista on tullut ahkeria mediatyöntekijöitä ja verkostoitujia.

Jos naamakirjan niputtaa tähän jo vanhanaikaiselta ja perinteiseltä vaikuttavaan bloggaamiseen (??!!) ja sen taas 44 vuotta kestäneeseen elämänkaareeni niin yrittäjänkuvani alkaa näyttää hieman toiselta kuin alunperin itse kuvittelin.

Perinteinen käsityshän on, että yritys saa asiakkaita markkinoinnilla ja mainonnalla ja osaamisen esittämisellä (pun intented). Eli jos oikeat ihmiset saavat tietää tarjoamistani palveluista, saan asiakkaita.

Mutta, mutta. Nyt olen alkanut ajatella, että minä saan asiakkaita olemalla minä, elämällä sen elämän, jonka olen elänyt ja tuomalla itseni tänne virtuaaliin. En siis olekaan se kameleontti, joka taipuu asiakkaan tarpeisiin ja muuttuu sellaiseksi, jollaisen asiakas haluaa. Niin, että minuus ikäänkuin häipyisi ammatillisissa tilanteissa taka-alalle.

Ei kuulkaa tässä iässä enää sellaiseksi tulla. Too much baggage. To better or worse asiakas saa ammattitaitoni ja osaamiseni lisäksi minut, ihmisen. Ja toivottavasti myös haluaa. Tämä on nyt kylmä toteamus, ei edes minkäänlainen arvoasetelma. En vain voi enää valita toisin tai yleensäkään ottaen valita.

En siis tule rikastumaan, mutta luultavasti pystyn ansaitsemaan elantoni ja ennenkaikkea olemaan sinut itseni kanssa. Olen tämän(kin) asian kanssa vähän hämmentynyt. Ammatti-identiteettini on siis tämän teorian mukaan jossain käsityöläisen ja taiteilijan välimaastossa ja yrittäjyys on siinä vain verotekninen seikka. Onko se näin? Kertokaa viisaammat ja kokeneemmat. Vai onko tämä vain sitä, että minulla sattuu nyt olemaan liikaa aikaa pohdiskella tällaisia.

No kaksi viikkoa joka päivä töitä on tulossa ja olen tällä viikolla tehnyt videon Jari Mikkolasta, joka löytyy toistaiseksi täältä:

http://www.rautasilta.com/leffoja.html

Tiedosto on iso koska olin sen verran tyytyväinen tekniseen laatuun, etten halunnut sitä pilata liialla kompressiolla. Kyllä se sieltä latautuu.

h1

yrittäjän itsetutkiskelu jatkuu

lokakuu 3, 2007

En ole vielä ihan varma siitä, miten impulsiivisuuteni minua vie yrittäjäntaipaleella. Kun saan idean teen välittömästi jotain konkreettista sen hyväksi. En funtsi, en tuumaa, en kehittele, en jäsentele: toimin.

Usein minulla on kaksi tuntia idean saamisesta jotain jo mennyt eteenpäin. Se tietenkin tarkoittaa sitä, että ideat ovat hieman raakileita. Se ei tietenkään ole hyvä asia. Tahdon kuitenkin käyttää hyväksi sen valtavan innostuksen, joka minulla on idiksieni takana.

Jos ajatukseni saa jonkinlaista vihreää valoa, tai edes tunnustusta tai myönteistä huomiota saan siitä energiaa lisäkehittelyyn ja siihen funtsimiseen ja jäsentelyyn. Eli kyllä sekin sujuu, mutta vasta tässä vaiheessa.Jos mitään vastakaikua ei tule, siirryn helposti seuraavaan juttuun.

Tyypillistä minua: kesken tämän kirjoittamisen soitin eräälle päätoimittajalle ja sovin tapaamisen. Viisi minuuttia sitä ennen minulla ei ollut aavistustakaan, että tekisin niin.

h1

Kuvasin jääkiekko-ottelun

syyskuu 29, 2007

Kävin kuvaamassa jääkiekko-ottelun. “Me” hävittiin. Minä ehkä voitin. Olen tullut siihen tulokseen, että av-puolella minun markkinani syntyvät sinne, mihin minä niitä teen. Tai yritän tehdä. Vien ammattilaisvideotuotantoa heille, jotka sitä tarvitsevat, mutta kuvittelevat, että heillä ei ole siihen varaa.

Ne markkinat ovat suuret. Ja ne pitää itse löytää ja sitten vielä kertoa potentiaalisille asiakkaille, mitä he tarvitsevat. Olen sitä mieltä, että pystyn tuottamaan ja myymään toimitetun ammattilaisvideon 200-300 eurolla ja saamaan siitä voittoa. Siis samalla hinnalla, jolla myyn lehtijutun kuvan kanssa. Video on helpompi tehdä.

Minulla on sellainen tunne, että olen keksimässä jotain suurta. Vaikka pyörän uudelleen.
jäkiskeikka - Twango

h1

Aloitan listan: kolme ensimmäistä kohtaa siitä mitä olen oppinut itsestäni

syyskuu 22, 2007

Aloin 28-vuotiaana opettajaksi, vaikken ennen sitä ollut edes harkinnut opettajanuraa. 16 vuotta lapset olivat pieniä ja oli mukavaa kun oli työtä. Sitä tehtiin palkan takia ja kaikki elämä oli muualla: perheen kanssa, viikonlopuissa.

Heräsin horkasta melkein vuosi sitten ja nyt olen ollut 52 päivää yrittäjän ja ammatillisesti olen ehkä löytänyt itsestäni enemmän niiden päivien aikana kuin 16 vuoden aikana.

Olen kunnianhimoinen : aina ajattelin, ettei minulla ole kunnianhimoa, oikeasti vain kielsin sen. Kunnianhimo tarkoittaa minulle myös eri asiaa nykyisin. Se ei olekaan sitä, että menestyn muiden mittareilla vaan, että menestyn omillani. Niitä voi olla myös onnentunteet, rento päivä keskellä viikkoa, muutama päivä pelkästään tulevan suunnittelemiseen ja haaveiluun. JA NIIDEN LISÄKSI onnistuminen työssäni.

Ymmärrän rahasta enemmän. Palkallisena ajattelin saavani hyvää palkkaa. Yrittäjänä pystyy pääsemään samoihin summiin “vähemmällä työllä”. En väitä, että olen niihin päässyt, mutta rahan ansaitseminen ei olekaan nyt työn tarkoitus vaan mukava sivutuote. Työnantaja ostaa mielestäni aikaamme halvalla ja siksi käytämme sitä myös sillä tavalla, joka ei ole tuottavaa, eli ikäänkuin “varastamme” työnantajaltamme olemalla antamatta 100% ja saamme siitä tyydytystä. Tämä tietysti johtuu vain siitä, että minkäänlaisia palkkiojärjestelmiä ei ole olemassa 90 %:lla palkansaajista. Uskon, että muutamassa vuodessa pystyn ohittamaan palkansaajan tuloni reilusti, tai sitten voin vaihtaa sen ylimääräisen tulon leppoisampaan olemiseen. Päätös on minun.

Olen 100% luotettava, kun olen oma työnantajani. Olen ahkera, kunnianhimoinen ja pysyn aikatauluissa ja tähtään parhaaseen tulokseen. En kokenut olevani sitä palkkatyössä ja minulla oli koko ajan sellainen tunne, että minua ei arvosteta. Vaikka varmaan arvostettiinkin. Suomalainen tasapäistävä demokraattisuus ei vain salli sen näyttämistä työntekijälle.

Lopetan listani nyt ja alan huuhdella kipeää kurkkuani alkoholilla. Sivuvaikutuksena on, että alkoholi valuu mahalaukkuuni ja imeytyy verenkiertoon. On se jännää.

Ainiin, Matkalehti on ilmestynyt ja minun juttu ja kuvat, kuvalehdet on siis nyt voitettu kanta!

h1

Käy sivullani katsomassa tiivistettyä toiminta-ajatustani

syyskuu 19, 2007


RAUTASILTA

Ja tuota lätkää saa tietysti levittää…..

h1

day 47

syyskuu 17, 2007

Tänään oli Kalevassa juttuni Median laitoksen 15-vuotisjuhlaviikosta. Olin juttuun suht tyytyväinen kun sain mukavat alumnit siihen haastateltua.

Olen kuviinkin ihan tyytyväinen. Jutut: TÄSSÄ ja TÄSSÄ

Otsikko ei ole ehdottamani. Tämä otsikko on minusta vähän outo.

Itse oikeassa lehdessä oli yksi kuva enemmän ja taittokin aika hulppea. Hyvä hyvä.

Minulla on nyt opetusviikko ja tänä iltana olen väkertänyt tarjousta kun kerran tuli pyyntö osallistua tarjouskilpailuun. Kerta se on ensimmäinenkin.  Ehkä he eivät anna urakkaa uudelle yrittäjälle, mutta pitää se tarjouksen tekeminenkin opetella. Jos sen sitten saisi, niin siitähän tulisikin mielenrauhaa oikein roppakaupalla.

Aikamoinen puristushan se olisi kyllä.

Flunssa.

h1

day 40

syyskuu 10, 2007

No en ole vielä tehnyt konkurssia ja jääkaapissakin on syötävää. Zepan kommenttiin tuossa vastailinkin, että eihän tämä niin riskaabeli heittäytyminen ole, koska perheeseen tulee jostakin säännöllisiä tuloja. Eli vaimo on töissä.

Hirttoköysi olisi toden totta aika kireällä jos olisin sinkku tai eronnut ja elatusvelvollinen. Tämähän olisi ollut mahdotonta suoraan sanottuna.En vain oikein vieläkään tiedä onko tämä ollut uramuutos vai elämäntapamuutos. Katselen kyllä aika paljon työhuoneen ikkunasta ulos ja mietiskelen, joten tämä taitaa olla elämäntapamuutos. Niinkuin pitikin.

Aina välillä nostaa päätään kunnianhimo ja joskus ahneuskin. Se sallittakoon. Minulla on juuri nyt vain yksi juttu työn alla. En kuitenkaan tee helsinginreissuani ennekuin minulla on ottaa mukaan kunnon portfolio. Siinä pitää olla muutama tekemäni video, pari aikakauslehtijuttua kuvineen ja muutama sanomalehden lähtöjuttu. Parin viikon päästä minulla pitäisi jo olla ne kaikki. There is a method to my madness! However unsound!

Nyt voin mietiskellä juttujani rauhassa ja sitten kirjoittaa kypsiä ajatuksia. Ylellistä.

h1

Massiivinen mainoskampanja ja kilpailu!

syyskuu 6, 2007

Olen ostanut Googlelta mainostilaa. Budjettini ylärajaksi laitoin huikeat 30 euroa kuukaudessa.

  • 25.8.-tänään kolmea mainostani on näytetty n. 121 000 kertaa!
  • Nuo näytöt ovat tuottaneet klikkauksia yrityssivulleni 30 kappaletta. Nuo 30 klikkausta eivät ole tuoneet yhtään yhteydenottoa.
  • Kuukausittaisesta budjetistani olen tänä aikana käyttänyt 10 euroa, eli olen maksanut jokaisesta klikkauksesta 30 senttiä.
  • Jos saan yhdenkin asiakkaan, sanotaanko vaikka kolmessa kuukaudessa tätä kautta, kyseessä on todella tehokas mainoskampanja.
  • Vaikeinta googlemainoksen teossa oli hakusanojen valinta. Kun haluaa, että porukkaa tulee, muttei halua maksaa turhista klikkailuista.Jos sinulla on hyviä hakusanaehdotuksia googlemainoksilleni tai vaikka kokonaisia mainoksia niin kerro! Parhaat ehdotukset palkitaan hienoilla Rautasilta-valokuvilla!
h1

day 35- yrittäjä ei lillu kuplassa

syyskuu 5, 2007

Yrittäjän pitää olla joko maaninen tai pirun terve.

Energiatasot ainakin pitää olla kohdallaan koska miltei jokainen päivä on rakennettava itse. No, niinhän se oli opettajantöissäkin, mutta siellä ainakin tietää, että mitä sinulta odotetaan.

Nyt se on vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi kiinni.  En ollut tajunnutkaan kuinka paljon turvallisuutta palkkatöissä olikaan, enkä tarkoita nyt rahaa, enkä sosiaalisia etuja.  Tarkoitan sitä henkistä kuplaa, jossa saa lillua.

Nyt pitäisi lähteä myymään. Vai pitäisikö sittenkin tehdä jotain muuta? Se on päätös, joka on joka aamu tehtävä. Tässä vaiheessa varsinaisesti laskutettavia töitä on noin kahdeksi ja puoleksi päiväksi viikossa.  Sitten sitä muuta ennemmin tai myöhemmin tehtävää sälää on yhdeksi päiväksi. Puolitoista päivää olisi sitten sellaista, että itse voin valita olenko tekevinäni jotain, teenkö jotain, vai lähdenkö vaikka salille.

Eikä se vielä näinkään yksinkertaista ole.  Jos kaikki tekemiset ripottelee suht tasaisesti seitsemälle päivälle, niin sitten päivässä on aika paljon sellaista aikaa, jonka käytön voi itse täysin säädellä.

Ja sitten on tietysti ne viikot, jolloin joutuu painamaan joka päivä pitkään koska tilauksia ei voi aina aikatauluttaa tasaisesti.

Kaikesta tästä pitää löytää tasapaino. Omassa päässään.

h1

valamis

elokuu 30, 2007

Sain tilaustyöni valmiiksi vasta nyt. Minusta riippumattomista syistä sitä ei vielä maanantaina julkaista, ensi viikolla kyllä.

Nautin myös editoimisesta. Sen jälkeinen säätäminen videoformaatin kanssa oli aika hankalaa ja aikaaviepää. Opin itsestäni koko ajan uutta.  En näköjään anna periksi millään.  En ole tosiaankaan kaikkein nopein tajuamaan, miten joku asia pitää tehdä, mutta sisua ei puutu. Koetan vaikka sataa eri mahdollisuutta, jos muu ei auta.  Ja kun kerran sen tien käy läpi niin seuraavalla kerralla on helpompaa.

Edellisessä postauksessa vähän uhosin, mutta täytyy myöntää, että olen erittäin tyytyväinen.  Tätä yliopistolainen-videota teen nyt kuukausittain läpi koko talven. Olen todella iloinen, että saan tehdä niitä.  Saan työskennellä täysin itsenäisesti kohteinani mielenkiintoisia ihmisiä. Mikäs sen parempaa? Voin kehittää osaamistani, saan työnäytteitä ja kontakteja. Tätä varten tähän lähdin.

Sain myös tehdä aivan helkkaristi työtä. Osa siitä ns. “turhaa”, mutta ei ehkä kuitenkaan.

Tein tavallaan minidokumentin. Se tulee nettiin kohteen blogin kera!

Ensi viikolla ehdin tekemään myös muutaman lehtijutun. Aiheet on jo sovittuna. Sitten on taas parin videon vuoro. En olisi uskonut, että tämä lähtee näin hyvin rullaamaan. Matkalehdessäkin odottaa julkaisua kaksi juttua!

Pienen maistiaisen tekemästäni videosta voit katsoa täältä.

h1

day 26

elokuu 28, 2007

…Oli tärkeä päivä. Tein potentiaalisesti pitkän sopparin ensimmäisen jutun. Hoidin itse äänityksen kuvaamisen ja toimittamisen. Käytin monopodia ja langatonta mikkiä.  Todistin itselleni pystyväni tekemään näitä juttuja yksin.Minulla oli mukavaa ja uskon, että tilaajat ovat tyytyväisiä. Uskon voivani kilpailla hinnalla ja ammattitaidolla  yhtä aikaa. Voi olla, että astelen markkinoilla, jossa olen yksin! En varmaan kauaa. Sen lisäksi tein 12 tunnin päivän, eikä edes tuntunut, että olisin ollut töissä. Huomenna saan homman päätökseen. Perhana kun olen itsekin utelias, että miten käy! 

h1

taas pukkaa mainosta

elokuu 25, 2007

Eli tämä.

Jos sinulla on älypuhelin tai puhelin, joka ottaa vastaan videotiedostoja, voit tilata kännykkäversion numerosta: 050 512 4327

h1

leffaa pukkaa

elokuu 25, 2007

Ensi viikolla lähden tekemään ensimmäisen videoni kahdeksan tunnin kuvaussessiossa. Se tulee julkisuuteen maanantaina 3.9. Pistän tänne sitten linkin.Rahallisesti tämä video ei ole mikään suuren suuri juttu. Paitsi, että siitä on tarkoitus tehdä säännöllinen homma ja teoriassa se voi kestää vaikka vuosia. Sopimukseni on tyydyttävä siitäkin syystä, että voin käyttää materiaalia myös muualla ja jos tästä tulee jatkuva, saan kerättyä sen kautta erittäin hyvän arkiston. Olen myös aika innoissani jos voin tehdä tätä pitkäjänteisesti uskon pystyväni kehittämään sille ajan kanssa oman visuaalisen tyylin. Video tulee nettiin ja erittäin korkean profiilin paikalle. Siihen liittyy sitten myös jotain sosiaalisen webin elementtejä, jotka olen ideoinut, mutta en vastaa niiden teknisestä toteutuksesta.Uskon, että nettivideoista tulee minun yritykseni juttu. Tuotantokalustonikin on siihen sovelias. Ja aika kypsä.